Perkeleen joulumusiikki!

Perkeleen joulumusiikki!

Voihan joululaulu.

Perinteiseen suomalaiseen identiteettiin ei sovi amerikkalainen rallatus, missä toivotetaan hyvää joulua, tanssitetaan poroja, sekä unelmidaan valkoisesta joulusta takan äärellä. Ei siihen sovi myöskään kotimaiset joulun odotukset, eikä yli-innokkaat hevosretket kirkkoon. Perkeleen joululaulut.

Pimeä marraskuinen ilta, kauppakeskus ja isku vasten kasvoja: Mariah Careyn ikonen All I Want For Christmas Is You pyörähtää soimaan ja sinä kauhistut. Mitä hittoa, nyt jo! Jouluun on vielä aikaa ja nyt ne soittaa jo tätä kirottua musiikkia. Lopettakaa.

Varmuuden vuoksi tässä vaiheessa asia täytyy ilmoittaa somessa: MINÄ KUULIN JOULUMUSIIKKIA! Yhdessä kaverien kanssa siunaillaan ja ahdistutaan siitä hirveästä tunteesta, mitä joulumusiikki aiheutti.
Kamalaa. Minne voin lähettää palautetta?

Suomalaiseen mentaliteettiin ja melankoliseen sielunmaisemaan ei kuulu joulumusiikki, ei ainakaan ne iloisemmat kappaleet? Talsit räntäsateessa ja samalla joku laulaa korviin: Tip-tap, tip-tap, tipe-tipe, tip-tap, tip, tip, tap! Ohimoon sattuu ja melkein kaadut, kun joulu uhkaa iskeä päälle. Siihen päälle ne hemmetin joulukonvehdit marketissa… Enkelparven tie, kohta luokse vie, rakkautta suurinta katsomaan.

Joulumusiikki on rankka paikka. Kuka nyt haluaa myöntää, että innostuu keskellä ostoksia biisistä, mikä pursuaa iloa, niitä perhanan kulkusia, missä viedään joulun riemua jokaiseen koloon ja ohimoon! Ei ei ja ei. Sitä paitsi, sehän on turhanpäiväistä kaupallista hömppää! Wham!Michael BubléIt’s Beginning To Look A Lot Like Christmas, YÖÖÖÖÖH!

Et taatusti myönnä, että ollessasi autossa, yksin kotona tai kuulokkeet korvilla… innostut! Joulumusiikki tuntuu hyvältä, saa sinut innostumaan, liikuttumaan ja tadaa: HYMYILEMÄÄN! No et tietenkään sinä. Joulumusiikkia saa soittaa vain pikkujouluissa, sekä pakolla aattoiltana. Ei enempää.

Toki useat kotimaiset joulukappaleet ovat surullisia, muistuttavat menneestä elämästä, lapsuudesta ja siitä perhanan joulusta. Ei ole helppoa kuunnella Loirin Sydämeeni joulun teen -tulkintaa, joka pureutuu sinne herkimpään. Myönnä pois, olet herkistynyt. Ne on niitä tunteita, mitä pitäisi tuntea, käsitellä ja käydä läpi. Mutta kun ei.

Vaikka edelleen olet vastaan, kyllä niitä joulubiisejä kuunnellaan, kulutetaan ja niitä mennään kuuntelemaan. Vuosittain kotimaiset artistit varaavat kirkot ja salit täyteen, jonne kansa kiirehtii nauttimaan. Sinä tietysti menet näihin tilaisuuksiin, koska puoliso pakotti (tai sait liput lahjaksi). Jos postaat sosiaalisesti meneväsi joulukonserttiin, saat osaksesti pahoitteluja, sääliä ja sympatiaa. Tähän kategoriaan ei lasketa Raskasta joulua, koska se on katu-uskottava tapa kuluttaa joulumusiikkia. Kumman Suomi valitsee? Marco Hietala laulamassa mustissaan Sylvian joululaulua vai Mariah Careyn glitterimekossaan tulkitsemassa Holy Night -klassikkoa? Niinpä niin. Ei tarvitse miettiä. Tonttu-ukot suomityyliin, eikä sitä jenkkihötönhömppää. Tonttulakin voi laittaa päähän, jos se on musta. Murr, örr ja silleen.

Radiot ovat joulumusiikin lähettiläitä. Kanava menee luonnollisesti heti vaihtoon, kun kuulet joulukappaleen viimeistään joulukuun alussa. MITÄ MINÄ JUST KUULIN. Aattoa kohden jouluisen musiikin määrä lisääntyy ja sinä ahdistut, kunnes kaikki ovat mukana. Saatat jopa odottaa sitä hetkeä, kun joka paikassa soi joulumusiikki. Se antaa sinulle luvan. Me ollaan laumaeläimiä. “Oli pakko kuunnella, kun muut pakotti”, “Työpaikalla soitetaan vaan joulumusiikkia”, “Kuka jätti jouluradion päälle”.

Me siis odotamme sitä hetkeä, kun joka toosasta kuuluu joulumusiikkia ja kaikki uskaltavat antautua ilolle, riemulle ja herkkyydelle! Joulukuun pikkujoulut antavat viimeistään luvan tanssia ja laulaa ääneen “tonttu-ukot”, “last christmasit” ja “sikabiisit”. Nämä ovat niitä hetkiä, kun voi kaikessa rauhassa itkeä tihruttaa herkälle Varpunen jouluaamuna -biisille aamuhämärissä glögilasi kädessä tai laulaa se helvetin hyvä joulubiisi ääneen, mistä OIKEASTI tykkäät. Näistä joulukuun iloista ja tunteellisista hetkistä EI PUHUTA MYÖHEMMIN, EIKÄ NIITÄ MUISTELLA.

Pahin hetki joulumusiikin kanssa on aatto ja ne pyhät. Et voi välttyä niiltä melodioilta. Inhottaisi ihan kauheasti, mutta pakoon ei pääse + joudut menemään joulukirkkoon. Kukaan ei myönnä käyvänsä kirkossa, mutta juuri jouluna salit ovat täynnä viimeistä penkkiriviä myöten. Siellä sitä lauletaan porukassa “Jouluyötä” ja “Hoosiannaa”. Se voi olla kivaa. Sitä ei myönnetä. Pakolla piti mennä (ja laulaa).

Entä se radio ja telkkari? Miksi koko joulun ajan pitää soittaa näitä liian iloisia, liian surullisia, liian uskonnollisia ja liian jouluisia kappaleita? Ja nyt niitä hoilaavat Antti Tuiskut, Jiiveegeet ja Saara Aallot. Olisivat hiljaa. Taas lisää ja liikaa talvea, glitteriä, iloa, surua, ukkoa, akkaa, kaipuuta, yksinäisyyttä, pelkoa, lapsuutta, vanhuutta tai sitä joulun taikaa.

On suorastaan julmuutta syödä porkkanalaatikkoa kynttilän valossa ja herkistyä fiilistelemään huuli väpättäen joulumusiikkia. Kaiken huippu on kylään saapuva joulupukki, joka kaivaa kitaran esille. Laula siinä “Joulupukkia” ja “Kulkusia”, kun koko suku katsoo ja perkeleen serkku tallentaa kaiken koko suvulle talteen. Traumat.

Olisiko se joulumusiikki vain heijastus omasta pelosta kohdata erilaisia tunteita, jotka ovat liian diippii  shittii? Kun niihin olotiloihin (joita et tietenkään tunne) lisätään rakkautta, talven ihmemaa, piparkakku-ukot, tontut, pukki ja Petteri… ei helvetti. Kuka nyt satuja voi kuunnella? Pois se minusta.

Jouluradio päälle? Klikkaa tästä

Suomen soitetuimmat joulukappaleet radioissa (2017, Gramex). Koko lista löytyy täältä

1. Wham! Last Christmas 737
2. Katri Helena Joulumaa 626
3. Mariah Carey All I Want for Christmas Is You 526
4. John Lennon & Yoko Ono Happy Xmas (War Is Over) 524
5. Mel & Kim Rockin’ Around The Christmas Tree 412

/Kristoffer Ignatius

Jätä kommentti